Kuunteletko hevosesi hiljaisen kuiskauksen? Mitä kuiskaat toisille omilla kehon eleilläsi?

Kirjoittanut Jonna Heikkinen

Me ihmiset kommunikoimme ison asian sanottavastamme puheviestinnällä, sanallisesti kertoen asiamme. Lisäksi käytämme kasvojen ja kehon ilmeitä ja eleitä puheviestintää tukemaan tahallisesti tai tahattomasti. Kehomme liikekin kertoo meistä paljon. Kävelytyyli voi paljastaa tunnetilamme tai mielemme hyvinvoinnin tilan. Hevosen kommunikaatiossa kasvojen ja kehon ilmeet ja eleet ovat pääasiallinen viestintämuoto ja ääntely puolestaan jää vähäiseksi. Pysähdytkö sinä kuuntelemaan mitä hevosesi sinulle eleillään tai kasvojen ilmeellään kertoo tai kertoisi, jos hiljennät arkitahtia ja pysähdyt kuuntelemaan? Menetkö hevosesi luokse vain seisoskelemaan ja kysymään mitä kuuluu?

Minulla on monesti kiire työn, opiskelun ja arkitallitöiden ristipaineessa. Tallityöt ovat kuitenkin päivittäinen hetki mielen rauhoittamiselle ja hetkeen pysähtymiselle. Usein hevosille heiniä tai vettä viedessäni pysähdyn vain seisoskelemaan tai istuskelemaan laitumelle vuodenajasta riippumatta. Välillä luokseni tulee joku tai jotkut hevosistani, usein niillä on myös asiaa. Vastikään luokseni tuli vanhin tammoistani poikkeuksellisesti korvat puoliluimussa. Rapsuttelin hevosesta karsinan pölyt, silittelin mieluisista paikoista ja ihmettelin normaalista poikkeavaa tiukkaa silmänilmettä ja pään korkeaa asentoa. Huolestuneena kuuntelin mahaäänet. Hevoseni väisti takaosan saatuani korvani mahaan kiinni ja kääntyi taas etuosa minuun päin. Pää oli korkealla, korvat taaksepäin ja kaula kasvojeni tasalla. Hevoseni piti siis huutaa eleillään, että huomasin koskettaa hänen kaulaansa. Rapsuttaessani löysin kutiavia näppylöitä, joita hoitaessani hevoseni eleet ja ilme palautui entiselleen. Kaulan asento oli taas jatkeena säkälinjalle ja pää levollisesti säkäkorkeudella. Silmäluomien puristava asento levollistui ja hevonen oli taas tyytyväinen.

Hevonen on luotu suoruuteen vaakasuunnassa. Pää, kaula, etuolkapää, kylki ja takaosa ovat suorassa linjassa. Kun hevonen liikkuu oikein, sen kehon osat ovat samassa linjassa ja jalkaparit työskentelevät samalla uralla ellei työstetä mm. väistöjä. Mikäli hevonen ei liiku vaakasuuntaisesti suorana sen jokin kehon osa, esim. lapa, voi painaa ulos- tai sisäänpäin vasten ratsastajan apuja tai liinassa liikuttaessa keho osat eivät ole tasapainoisesti vaakasuunnan linjassa. Lisäksi kaarroksia tai ympyröitä tehdessä hevosen kehon eri osien tulisi taipua pehmeästi jalkaparien luomalla uralla. Käännökseen liikuttaessa hevosen pää asettuu uuteen suuntaan ja saman uran kautta kulkee myös kaula, etuolkapäät, kylki ja takaosa siten, että takaosa työntää eteenpäin. Kun hevonen käyttää kehoaan oikein sen mieli myös levollistuu. Mikäli hevonen on kiukkuinen, äkäinen ja käyttäytyy epäasiallisesti ihmisiä tai toisia hevosia kohtaan, sen mieli voi voida huonosti. Työstämällä hevosen kehon liikettä maastakäsin tai ratsain voidaan parantaa sen mielen tilaa ja mielen hyvinvointia. Työstämisessä on keskeistä se, että hevoselle annetaan mahdollisuus käyttää kehoaan oikein ja löysäämään paineesta pois. Vääränlainen kehon käyttäminen aiheuttaa lihaskipuja ja asentovirheitä. Hevosen hyvinvointi koostuu ihmisen lailla fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-alueista. Fyysiseen hyvinvointiin kuuluu siis sekin, että tuki- ja liikuntaelimistö ovat hyvässä kunnossa ja toimivat oikein.

Meidät ihmiset on luotu suoruuteen pystysuunnassa. Pään jatkeena on kaula, rintakehä, lantionseutu ja jalat, joiden tulee liikkua pystysuunnassa suorana päällekkäin. Ryhdin pitäisi siis olla hyvä. Mikäli ihminen ei ole suorassa hän voi seisoa tai liikkua kumarassa eteen tai kenossa taaksepäin, olla kallellaan vasemmalle tai oikealle tai lenottaa lantiosta eteen tai taaksepäin. Ihmisen kehon liike heijastaa myös mielemme hyvinvointia ja psyykeen tilaa. Esimerkiksi masennuksen ja mielialahäiriöiden olemassaolo voi näkyä hidastuneena ja passivoituneena kehon liikkeenä (Huttunen 2011). Kaikenlainen liikunta on hyväksi mielen hyvinvoinnille ja mieleisen lajin löytyminen voi toimia terapian tavoin. Liikunta vapauttaa mm. elimistöstämme mielihyvähormoneja. Suomen terveydenhuolto on tällä hetkellä keskittynyt sairaudenhoitoon (Stål & Rimpelä 2010). Jokainen voi itse edistää omaa hyvinvointiaan ja harjoittaa ennaltaehkäisevää terveytensä huoltoa syömällä terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Lisäksi arjessamme pitäisi olla terveellinen rytmi, unta riittävästi, mukavaa tekemistä ja hyvät välit ympäröiviin ihmisiin ja ystäviin.

Huttunen, M. 2011. Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00383

Ståhl, T. & Rimpelä, A. 2010. (toim.) Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. THL. Sivut 79-130.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/5d1a9fc1-a8f0-4f82-a958-0e93ed98a42f