Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus ja koulujen oppilashuoltotyö

Kirjoitus on osa terveystiedon opintoja ja kuuluu osana lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia käsittelevään opintojaksoon. 

Lapsen ja nuoren kehitysympäristö laajenee vähitellen ikävuosien karttuessa. Perhe kuitenkin pysyy tärkeänä osana nuoren elämää. Vanhempien roolina on tukea, neuvoa ja ohjata lasta ja nuorta. Nuoren oma toiminta kuitenkin vaikuttaa siihen, miten vanhemmat häneen suhtautuvat (Nurmi ym. 2006:145).  Lapsen ja nuoren kehitystä, kasvua ja oppimista voidaan tukea kodin ja koulun yhteisellä kasvatuskumppanuudella ja perusopetuslain takaamilla oppilashuollon palveluilla.

Lapsella päiväkodin ja vanhempien ja nuorella koulun ja kodin välisellä kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kasvatuskumppanuuden lähtökohtana on keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja toisten kunnioittaminen (Stakes 2005:31). Vanhemmilla on lasten ja nuorten ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Henkilöstöllä puolestaan ammatillinen tieto, osaaminen ja vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön luomisessa (Stakes 2005:31). Henkilöstöllä on velvollisuus sisällyttää kasvatuskumppanuus luontevaksi osaksi lapsen ja nuoren kasvatusta ja tarjota vanhemmille mahdollisuuksia kasvatuskeskusteluihin oman lapsen osalta ja yhdessä muiden vanhempien ja henkilöstön kanssa (Stakes 2005:31). Kasvatuskumppanuuden yhtenä keskeisenä päämääränä on huomioida varhaisessa vaiheessa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen alueella löytyvä erillisen tuen tarve. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on luoda yhteistyössä lapsen tai nuoren vanhempien kanssa yhteinen toimintasuunnitelma lapsen tai nuoren tukemiseksi (Stakes 2005:32).

Opetussuunnitelman mukainen koulun oppilashuollon toimimisen yksi tarkoitus on tunnistaa oppilaan ongelmia ja ohjata oppilas tarpeenmukaisen avun piiriin, jotta vältettäisiin haasteiden laajeneminen ja syrjäytymisvaaran kasvaminen. Perusopetuslaissa (31 a §) säädetään, että oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen edellyttämä riittävä oppilashuolto eli oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (Oppilas- ja opiskelijahuollon… 2012). Oppilashuoltotyössä käsitellään oppilaan asiaa siten, että mukana on vain oppilaan asiaan välittömästi liittyvät koulun aikuiset (Oppilas- ja opiskelijahuollon… 2012), kuten koulukuraattori, rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja luokanvalvoja.

Peruskoulun jälkeistä syrjätymistä ehkäisevästä toiminnasta on esimerkkinä Oulun Merikosken ammatilliseen koulutukseen valmentava AKVA-koulutuskuntoutus ratkaisuna nuorille, joiden tulevaisuudennäkymät ovat selkeytymättömät yleisen oppivelvollisuuden päätyttyä (Ulvinen 1998:55).  Koulutuksen tarkoituksena on saada nuori osalliseksi jatko-opintoihin tai työhön itselleen mielekkäälle alalle. Koulutus perustuu siihen, että oppilaan elämänhallintataitojen parantumisen, minäkuvan selkeytymisen ja henkisen kasvun lisääntymisen myötä henkilö löytäisi tavoitteet tulevaisuudelleen (Ulvinen 1998:55). 

Lähteet:

Nurmi, J-e., Ahonen, T., Lyytinen H., Lyytinen P., Pulkkinen L. ja I. Ruoppila. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy.

Stakes 2005. Oppaita 56. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066

Oppilas ja opiskelijahuollon opas. 2012. Oppilashuoltoa koskevat säännökset. http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/saadokset/perusopetuslaki-_ja_asetus/oppilashuoltoa_koskevat_saannokset

Ulvinen, V-M. (toim.).1998. Lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan tutkimuksen mahdollisuudet. Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 6. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/Lasten_ja_nuorten_syrjxytymistx_koskevan_tutkimuksen_mahdollisuudet.pdf